Ei vissiin olis parantunu suastua kaikkeen ko pyyretään, muk ko ahne on nin minkäs sille siv voi... Olin meinaan eilen ehtoosti töisä, piti olla vaan semmone äkäne parituntia ja sim mää pääsisim poijes. NO meni siv vähä myähempään, eikä siinä noim muutem mittään muk ko olin sil luvannu mennä aamusti kahreksalta koululle tuutoroimaan pari eksynyttä lammasta. Meillä oli semmone uuren tuatteen lanseerausehtoo siä töisä, ja paari piukasa ravintola-alan ihmisiä. No kyl sen si tiätää mitä siittä tullee, ko yhristettään sihen viälä ilmaset maistiaiset! Mää olin kolmeen asti yällä siä, ja koko ehtoon sai juasta eikä siltikä kaikkee kerenny mitä olis pitäny!

Olim mar mää väsyny ko kello soitti ennen seittemää... No ei se auttanu ko vaan nousta ylös hilata ittens sinne koululle, onneks ei oo pitkä matka. Siä ne lampaat orotti, ne oli pitäny viime viikol lommaa ja tulivat nyv vasta ja piti niille si antaa ja opettaa noi koulun nettihommat ja muut. Vissiim mää muistin kaiken tarpeellisen, konnei ainaka viä oo tullu mittään äkäsiä sähköposteja ;-)

Mää otin sit tosa piänet tirsat ja ny ov vähä ihmismäisempi olo! Kauppaan tarttis mennä, mut tairan jättää huamiselle ja olla möllöttää tän ehtoon ihav vaan koto-oloisa.