Ei
vissiin olis parantunu suastua kaikkeen ko pyyretään, muk ko ahne on
nin minkäs sille siv voi... Olin meinaan eilen ehtoosti töisä, piti
olla vaan semmone äkäne parituntia ja sim mää pääsisim poijes. NO meni
siv vähä myähempään, eikä siinä noim muutem mittään muk ko olin sil
luvannu mennä aamusti kahreksalta koululle tuutoroimaan pari eksynyttä
lammasta. Meillä oli semmone uuren tuatteen lanseerausehtoo siä töisä,
ja paari piukasa ravintola-alan ihmisiä. No kyl sen si tiätää mitä
siittä tullee, ko yhristettään sihen viälä ilmaset maistiaiset! Mää
olin kolmeen asti yällä siä, ja koko ehtoon sai juasta eikä siltikä
kaikkee kerenny mitä olis pitäny!
Olim mar mää väsyny ko kello soitti ennen seittemää... No ei se auttanu
ko vaan nousta ylös hilata ittens sinne koululle, onneks ei oo pitkä
matka. Siä ne lampaat orotti, ne oli pitäny viime viikol lommaa ja
tulivat nyv vasta ja piti niille si antaa ja opettaa noi koulun
nettihommat ja muut. Vissiim mää muistin kaiken tarpeellisen, konnei
ainaka viä oo tullu mittään äkäsiä sähköposteja ;-)
Mää otin sit tosa piänet tirsat ja ny ov vähä ihmismäisempi olo!
Kauppaan tarttis mennä, mut tairan jättää huamiselle ja olla möllöttää
tän ehtoon ihav vaan koto-oloisa.
maanantai, 10. syyskuu 2007
Kommentit