Juu, mää tiärän... Ei oom mittään kuulunu Herran aikoihi, muk ko mää oon ollu niin kamalan kiiruine! Ja vähä siä lomalla ja vähä sej jälkee kotonaki :-) Mut nym mää koitan täsä pittää jottair rotia, ettei vallan unehru koko lokimpito. Kattos ko mää teen nys sip päätoimisesti sitä mun oppariani, ja sim mää oon töisä vaan viikolloppusi. No vähä viikollaki, mut aika vähä :-D Ko nääs mullei ook ko tää kuukausi aikaa saara se tyä kirjoihij ja kansiin, ni ei täsä parane paljoo töitä tehren. Muuton se on sit taas jossain kevvääsä ko mää sitä oppariani alan tekkeen, ko sesonki alkaa taas sik kohtapualiin. No nys se on kyl hyväsä hantisa, ei mittään hättää ainaka ny oo, jos mää vaan pysyn samasa tahrisa ko oon tähän asti sitä tehny.

Täsä tiätysti on kaikemmoista sattunu ja tapahtunu, mää eres ennää muista kaikkee! Mut ulkomailla tuli käytyä ja henkisä pääsi kottiin asti, vaikka välillä meinaski usko jo loppua... Me kattos lennettiin tualta Ruattin pualelta sinne Parseloonaan ja takasi, ja sit takasi tullesa tultiiv Viikinkil laivalla Turkuu. No ne ei sittem meitille mittään sanonee, että se purtilo om menosa telakalle täysremonttiin suaraan siältä Turusta... Voitte kuvitella mitä siä laivasa tehtiin, ko lährettiin Tukholmasta kohti kotomaata? No siä alettiin siinä pualenyäj jälkeen ko pantiin kaupak kiini, ni repimään kalusteita kassaan ja tavaroita pinkkaan. Arvakkaa kuin uni maitto? Olis se kai maittanu, muk konnei semmosesa metelisä kukkaan mittään maattua saanu. Jäi sitten ne unet siinä yänä reiluun tuntiin, ja ko me oltiin liikkeelle lähretty ennen kahreksaa siältä Parseloonan hotellista, oli siinä vähä väsynyttä meininkiä... No ensin sitä tiätysti oli sittek kiukkunen ko piäni orava, muk ko muutama tunti meni, ni ei siinä muuka auttanu ko nauraa ja syärä suklaapatukkaa surruunsa :-D Muuton oli kyl mahtava reisu, ettei se oikeestans mittään haitannu sit tääkä. Ko oltiij jo kottiinki menosa, nin sama kais se si on ko vaam perille päästii!